
Järjestöt vaativat loppua Fennovoiman ydinvoimalahankkeelle

Loppu Fennovoiman uhkapelille! -mielenosoitus Helsingissä
(in English below)
Kuka ottaisi Pyhäjoelle kaavaillun ydinvoimalan ydinjätteet seuraavaksi 100 000 vuodeksi? Kesäkuun 2016 piti olla jälleen uusi virstanpylväs ydinvoimalayhtiö Fennovoiman tarinassa, kun yhtiön oli määrä kuun loppuun mennessä ilmoittaa jätehuoltosuunnitelmistaan. Fennovoima kuitenkin epäonnistui tavoitteessaan solmia sopimus Posivan kanssa ydinjätteiden sijoittamisesta Eurajoen Onkaloon ja on ilmoittanut julkisuuteen, että paikka ei ”missään tapauksessa ratkea nyt kesällä”.
Odottaako Posivaa nyt samankaltainen ministeritason painostus, joka viime kesänä sai Fortumin lähtemään mukaan osakkaaksi Fennovoimaan? Vai käynnistääkö kroatialaisista bulvaaneistaan, miljoonan euron palkkarästeistään ja viivästyneistä lupahakemuksistaan tunnetuksi tullut Fennovoima jälleen uuden uhkapelin ydinjätteensä loppusijoittamiseksi johonkin Suomen kuntaan?
Marssimme keskiviikkona 29.6. osoittaaksemme, että olemme saaneet tarpeeksemme Fennovoiman taloudellisten, poliittisten ja teknisten riskien leimaamasta ydinvoimalaprojektista! Kokoontuminen klo 13 Narinkkatorilla, josta jatkamme ilmoittamaan viestimme työ- ja elinkeinoministeriöön.
Greenpeace
Luonto-Liitto
Huom!
Tampereelta järjestetään yhteiskuljetus mielenosoitukseen, jos saamme tarpeeksi osallistujia. Ilmoittautukaa mahdollisimman pian osoitteessa: ydinvoima (at) maanystavat.fi. Bussikyydin hinta on 15 euroa.
https://www.facebook.com/events/1031041273654149/
Hyvä muistaa…
* Säteilyturvakeskus STUK on ilmoittanut olevansa huolissaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeen turvallisuuskulttuurista ja vaatii yhtiöltä avoimempia johtamiskäytäntöjä sekä lisäselvityksiä ydinvoima-alan osaamisesta ja kokemuksesta.
* Niin Helsingin Sanomien kuin ympäristöjärjestö WWF:n toteuttamien kyselytutkimusten mukaan vastaajista Suomessa vain kolmasosakannattaa ja puolet vastustaa Fennovoiman ydinvoimalaa Pyhäjoelle.
* Kritiikkiä Fennovoimaa vastaan on pyritty vaientamaan kaikilla tasoilla. Vuosien ajan Fennovoimaa koskeviin valitus- ja lausuntoprosesseihin osallistuneet ydinvoiman vastustajat ovat joutuneet toteamaan demokraattisten vaikutuskanavien hyödyttömyyden Fennovoiman taustalla olevien poliittisten voimien edessä. Pyhäjoen päättäjät ovat kolmasti estäneet kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisen Fennovoimasta.
* Jo nyt tappiolliseksi todettu ydinvoimalahanke ei toteutuisi ilman kuntien veronmaksajien rahoitusta. Yksityiset sijoittajat ovat joko jättäneet Fennovoiman (kuten S-ryhmä) tai pyrkivät siitä eroon (kuten Kesko ja Valio). Ostajia osakkeille ei vai löydy. Sopimukset osakkaiden kanssa on suunniteltu niin, ettei hankkeesta noin vain lähdetä.
* Voimalan pääsuunnittelijan, Rosatomin tytäryhtiö Atomproektin työmailla Sosnovyi Borissa sekä Valko-Venäjällä Ostrovetsissa on sattunut onnettomuuksia, jotka ovat liittyneet kiirehtimiseen ja huolimattomuuteen. Kokonaisen seinän verran, 1200 tonnia painavaa teräsrakennetta romahti vuonna 2011 Sosnovyi Borissa. Samalla työmaalla vuonna 2015 heinäkuussa putosi 70 tonnia painava suojaputkirakennelma reaktoriin aiheuttaen vaurioita. Tänä vuonna huhtikuussa betoniraudoitukset romahtivat Valko-Venäjän Ostrovetsissa betonivalutyössä liiallisen kiirehtimisen seurauksena.
——————————————–
Stop the Risky Game of Fennovoima! -demonstration in Helsinki
Who would take the nuclear waste of the NPP project envisioned in Pyhäjoki for the next 100 000 years?
June 2016 should have been – once again – a landmark in the story of Fennovoima, – by the end of the month – the company should have announced the plans concerning the final disposal of it’s nuclear waste.
Fennovoima’s deal with Posiva to bury it’s nuclear waste in ’the cave’ of Onkalo has failed, and Fennovoima has announced in it’s press release that the location for final disposal will not be solved during this summer by any means.
Is Posiva going to experience the similar kind of ministry level political pressure that forced energy company Fortum to join Fennovoima? Or will this project – known from Croatian postbox company Migrit, with it’s un-payed salaries of million euros, and permission application delays– start a new risky game of final disposal of nuclear waste in some municipality of Finland?
On Wednesday 29th of June, we will march to show that we’ve had enough of the nuclear power project! It is economically, politically and technically dangerous! At one o’clock we will gather on Narinkkatori from where we will start our march to the Ministry of Employment and Economics with our message.
Organisers:
Friends of the earth’s group on nuclear power
Women for Peace
Women against Nuclear Energy
With us are also:
Greenpeace
The Finnish Association for Nature Conservation (FANC)
The Finnish Nature League
https://www.facebook.com/events/1031041273654149/
ydinvoima(at)maanystavat.fi
It is good to know as well that…
*Radiation and Nuclear Safety Authority in Finland (STUK) has announced that it is concerned about the security culture of the nuclear power project, Fennovoima. It requires open management practices and detailed reports about knowledge and experience on nuclear energy.
*According to the public opinion polls made by Helsingin Sanomat and WWF; only 1/3 support the project and half are against.
*The critical voices have been silenced on all levels. For many years, the people who have been resisting this project by using democratic channels have experienced frustration. Three times local politicians in Pyhäjoki have denied calls for referendums the nuclear issue.
*This unprofitable NPP project could not exists without the support of tax payers. Private investors have either left the project (eg: S-group) or are trying to abandon it (eg: Kesko and Valio). It is impossible to find investors. Contracts are designed to make divestment from Fennovoima very difficult.
*Negligence and omissions have led to accidents on the work fields of the main designer of Fennovoima (Atomproekt, daughter company of Rosatom) in Sosnovyi Bor (Russia) and Ostrovets (Belarus). This year in Ostrovets, metal construction was crushed during concrete casting. In 2011, in Sosnovyi Bor a 1200 ton metal construction collapsed. At the same site, in July 2015, a 70 ton tube construction caused damages when it dropped into the reactor.
Kamppailu Fennovoiman ydinvoimalahanketta vastaan jatkuu! Ydinvoiman vastustajat kokoontuvat Pyhäjoelle Reclaim the Cape -toimintaviikolla 22.4.-1.5.2016. Maan ystävien ydinvoimatoimintaryhmä on mukana Tshernobylin muistopäivänä 26.4. järjestettävässä isossa toimintapäivässä.
Tapaus Fennovoima on tehnyt viime vuosien aikana selväksi, kuinka vähän tavalliset ihmiset voivat vaikutaa demokraattisten ja juridisten vaikutusväylien kautta, kun vastassa ovat valtioiden ja yhtiöiden taloudelliset intressit. Esimerkit maailmalta ovat kuitenkin osoittaneet, että ydinvoimaloita kuten muitakin ongelmallisia jättihankkeita on niiden voimakkaasta poliittisesta tuesta huolimatta onnistuttu pysäyttämään joukkovoimaisella kansalaistottelemattomuudella.
Pyhäjoen ydinvoimalahanketta on kritisoitu voimakkaasti siihen sisältyvistä taloudellisista riskeistä ja poliittista päätöksentekoa leimanneesta suhmuroinnista. Onkin mahdollista, että laput silmillä puutteellisin tiedoin Fennovoimaan lähteneet kunnat joutuvat vielä maksamaan kovan hinnan riskien realisoituessa, kuten ruplan kurssin edelleen heikentyessä sekä sähkön hinnan pysyessä Fennovoiman takuuhintaa alhaisempana. Monet kaupalliset toimijat ovat jo tehneet johtopäätöksensä Fennovoiman taloudellisista riskeistä ja irtautuneet tai pyrkineet irtautumaan hankkeesta. Fennovoiman ja Keskon tytäryhtiö Kestran välimiesmenettelyn ratkaisu saattaa avata ovia yhä useampien osakkaiden irtautumiselle.
Ydinvoimasta käydyssä keskustelussa on jäänyt liian vähäiselle huomiolle pidemmän aikavälin ongelmat, jotka liittyvät keskeisesti ydinvoimaan energiamuotona. Näihin kuuluvat uraanimalmin louhimisen ja rikastamisen aiheuttama saastuminen, jatkuva suuronnettomuuden riski sekä ydinjätteen varastointiin liittyvät vakavat uhkakuvat. Fukushiman onnettomuus vuonna 2011 osoitti, etteivät edes kehittyneimmät teollisuusvaltiot ole suojassa pahimmalta mahdolliselta skenaariolta. Ydinjäte tulee olemaan uhka ihmiselle ja muulle luonnolle ainakin 250 000 vuoden ajan, eikä missään jätteen loppusijoitusratkaisuissa ole mahdollista ottaa huomioon vuosituhansien aikana todennäköisesti hyvin radikaalisti muuttuvia olosuhteita. On myös tiedostettava, että ydinvoima kytkeytyy tuotantomuotona talouskasvuideologiaan perustuvaan massateollisuuteen ja ylikulutukseen. Ihmisten ja luonnon hyväksikäyttöön perustuva elämänmuoto on jo nyt aiheuttanut peruuttamatonta tuhoa maapallolle. Pyrkimystä jatkaa massakulutusta pitämällä yllä energiaintensiivistä teollisuutta ydinvoimasähkön avulla ei voida hyväksyä.
Fennovoima muun ydinvoimateollisuuden tavoin markkinoi ydinvoimaa ratkaisuna ilmastokriisiin. Ydinvoimaloiden rakentaminen on kuitenkin hidasta sekä energia- eli siis myös päästöintensiivistä. Samoin uraanivarantojen huvetessa ja malmien köyhtyessä ydinpolttoaineen hankinta tulee vaatimaan yhä enemmän toimenpiteitä ja energiaa. Ainoa tehokas keino reagoida ilmastonmuutokseen on siirtyä nopeasti hajautettuun uusiutuvia hyödyntävään energiantuotantoon sekä etsiä uusia, vähäpäästöisiä tapoja järjestää yhteisöjen elämää.
Tervetuloa siis Pyhäjoelle huhtikuussa osallistumaan itselle sopivassa roolissa Fennovoiman pysäyttämiseen. Toimintapäivän lisäksi tarjolla on työpajoja, luentoja ja taitojen jakamista laajalla kattauksella, ja voit myös itse osallistua ohjelman järjestämiseen. Pyhäjoella viime vuoden huhtikuusta toimineen protestileirin aloitteesta käynnistyneessä Reclaim the Capessa ovat Maan ystävien ydinvoimatoimintaryhmän lisäksi mukana muun muassa Naiset rauhan puolesta -liike ja Hyökyaalto-verkosto.
Ydinvoimatoimintaryhmän toiminta vaatii niin ajallisia, kuin rahallisiakin resursseja. Sinun tukesi auttaa jatkamaan kamppailua Fennovoimaa vastaan! Voit laitta lahjoituksen tilille: FI92 4726 5020 0324 33 (saaja ”Maan ystävät ry” ja viestii ”Ydinvoima”, rahankeräyslupa: POL-2015-975).
Lisätietoa tapahtumasta, työpajojen järjestämisestä ja muuhun toimintaan osallistumisesta Pyhäjoen protestileirin verkkosivuilta.
Tapahtuma Facebookissa.
Lisätietoa Maan ystävien ydinvoimanvastaisesta toiminnasta.
Lue lisää Fennovoimasta:
Hanna Nikkanen: Fennomania
Angi Mauranen: Fennovoima-kritiikin kolme tasoa
Kattava tietopaketti Fennovoiman hankkeen etenemisestä Pro Hanhikivi -liikkeen sivuilla.
Parempaa virtaa -tapahtumaviikonlopun tulevan toiminnan suunnittelu ja verkostoitumis -työpaja alkaa huomenna sunnuntaina 8.11. jo klo 11 ja päättyy klo 14. Tapahtuma Raahen Työväentalolla (Asemakatu 14).Keskustellaan yhdessä siitä, mitä voimme tehdä asioille, miten saamme yhä useampia ihmisiä mukaan sekä minkälaisia toimintapoja halutaa käyttää. Tervetuloa!
Osana ydinvoimakriittistä Parempaa virtaa! -tapahtumaa on tänään kokoonnuttu Hanhikivenniemelle johtavalle tielle osoittamaan mieltä Fennovoiman ydinvoimalahanketta vastaan. Paikalla on ihmisiä niin lähialueilta kuin Etelä- ja Pohjois-Suomesta ja Lapistakin.
Parempaa virtaa! – Keskustelua ydinasioiden äärellä -tapahtumaviikonloppu alkoi perjantaina Raahen työväentalolla järjestetyllä seminaarilla, jossa käsiteltiin kaivoksiin ja ydinvoimaan Raahen seudun ympäristöön ja talouteen vaikuttavia kysymyksiä. Seminaariin osallistunut, Fennovoimaa alusta asti seurannut asiantuntija Jari Natunen varoittaa, että sähkön hinnan odotetaan pysyvän Fennovoiman takuuhintaa alhaisempana.
”Kunnat lähtivät Fennovoimaan mukaan laput silmillä, puolueiden ja hankkeella rahastavien sähköyhtiöiden johtajien suosituksella, kun taas kaupalliset toimijat tekivät riskiarviot ja jättivät hankkeen. Riskit ovat niin isoja, että kukaan ei voi tietää, kuinka paljon Raahen kaltaiset kunnat joutuvat vielä maksamaan”, Natunen toteaa.
Tapahtuman taustalla oleva verkosto muistuttaa, että vaikka ydinvoimalahanke on osoitettu monin tavoin kyseenalaiseksi, niin poliittinen tuki hankkeelle on pysynyt vankkumattomana. Mielenosoittajat kannustavat ihmisiä pohtimaan mahdollisia toimintakanavia hankkeen pysäyttämiseksi. Tutkija Maarit Laihonen muistutti seminaarin puheenvuorossaan, että monia tärkeitä ja hyviä yhteiskunnallisia yhteiskunnallisia muutoksia on aikaansaatu ruohonjuuritason vastarinnalla.
Sunnuntaina tapahtuma jatkuu Raahen työväentalolla kaikille avoimella tulevan toiminnan ideointityöpajalla.
Lisätietoja:
0466395022
parempaavirtaa@riseup.net
Uusi versio Hetkosesta ilmestyi parahiksi ennen lähestyvää Parempaa virtaa -tapahtumasarjaa. Lehti tarjoaa raikkaan kriittistä näkökulmaa vastapainoksi Fennovoiman Raahen seudulle jakelemalle tiedotuslehti Fennoselle.
Hetkosta voi lukea täällä. Painettu versio lehdestä on toimitettu Pyhäjoen ja Raahen kotitalouksiin, ja sellaisen voi käydä noutamassa myös Raahen työväentalolta viikonloppuna.
Laivankankaan kultakaivos ja Pyhäjoelle aiottu Fennovoiman ydinvoimala puhuttavat Raahen Työväentalolla perjantaina 6.11. järjestettävässä seminaarissa. Tapahtumassa eri alojen asiantuntijat avaavat hankkeiden taustoja sekä vaikutuksia alueen ympäristölle ja kunnallistaloudelle.
Seminaariin osallistuva, Fennovoimaa alusta asti seurannut biokemisti Jari Natunen toivoo avointa keskustelua omistamisen riskeistä kunnallisille sähköyhtiöille. Sen lisäksi, että sähkön hinnan odotetaan pysyvän Fennovoiman takuuhintaa alhaisempana, ongelmana on Natusen mukaan lainarahan sitominen ruplan kurssiin, jonka heikentyminen edelleen merkitsisi huomattavaa lisärahoituksen tarvetta.
”Kunnat lähtivät Fennovoimaan mukaan laput silmillä, puolueiden ja hankkeella rahastavien sähköyhtiöiden johtajien suosituksella, kun taas kaupalliset toimijat tekivät riskiarviot ja jättivät hankkeen. Riskit ovat niin isoja, että kukaan ei voi tietää, kuinka paljon Raahen kaltaiset kunnat joutuvat vielä maksamaan”, Natunen toteaa.
Natunen suhtautuu kriittisesti myös väitteisiin ydinvoiman tarpeellisuudesta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Hän muistuttaa, että uraanin rikastaminen entistä köyhemmiksi käyvistä uraaniesiintymistä vaatii yhä energiaintensiivisempiä prosesseja, mikä tietää kasvua louhinnasta ja rikastamisesta syntyville hiilidioksidipäästöille.
”Lisäksi ydinvoimaan satsaaminen on lähtökohtaisesti liian hidasta, sillä ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan tekoja nyt. Hanhikivi 1:n valmistuminen kestäisi vähintään yhdeksän vuotta, siinä missä uusiutuvia voitaisiin ottaa käyttöön paljon nopeammin”, hän sanoo.
Työväentalon tapahtumassa ovat mukana myös kyläaktiivi Tita Haapajoki sekä tutkijat Mika Flöjt ja Maarit Laihonen. Tapahtuman järjestävät Ydinvoimakriittinen verkosto yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa. Seminaari on osa koko viikonlopun 6.-8.11. kestävää kaivos- ja ydinvoimakriittistä tapahtumasarjaa, johon sisältyy mielenosoitustempaus, elokuvanäytöksiä ja verkostoitumistilaisuus.
Lisätietoja:
Jari Natunen
Biokemisti, FT
040 77 13 781
njarit@yahoo.com
Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/961832943876197/
Tapahtuman verkkosivut: http://www.parempaavirtaa.com
Median edustajat ovat tervetulleita kaikkiin tapahtumiin.
Aikataulu:
PERJANTAI
Seminaari – Taloudellisia, poliittisia ja ympäristönäkökulmia kaivokseen ja ydinvoimalaan, klo 17-20 Raahen Työväentalo
* Tita Haapajoki, kyläaktiivi: Laivakankaan kaivoksen ympäristöongelmat
* Mika Flöjt, tutkija: Fennovoiman ydinvoimalan ympäristövaikutukset
* Jari Natunen, biokemisti: Fennovoiman kannattavuus kunnallistalouden kannalta
* Maarit Laihonen, tutkija: Poliittinen peli ydinvoimalahankkeen taustalla
* Pyhäjoen protestileirin puheenvuoro
LAUANTAI
Mielenosoitus Fennovoiman ydinvoimalahanketta vastaan, Pyhäjoki
16.30 Päivällistä mielenosoittajille Raahen Työväentalolla sopuhintaan
Atomin paluu -elokuvanäytös klo 18 Huvimylly, Raahe (liput 8 e)
SUNNUNTAI:
Työpaja: Tulevan toiminnan suunnittelua ja verkostoitumista, klo 12-15 Raahen Työväentalo
Tarjolla myös lounasta sopuhintaan
Atomin paluu -elokuvanäytös klo 14 Huvimylly, Raahe (liput 8 e)
Fennovoiman ydinvoimalahanke Pyhäjoen Hanhikivenniemellä on vuosien mittaan paisunut kertakaikkiaan epäuskottavaksi farssiksi. Viimeistään yhtiön omistuspohjan kotimaisuusastetta selvitettäessä kesällä 2015 tuli suurelle yleisöllekin selväksi, ettei kokonaisuus ole kenelläkään kunnolla hallussa, vaan niin Fennovoima, Rosatom kuin Suomen hallituskin sekoilevat minkä ehtivät. Valitettavasti tälle on kovin vaikea nauraa, sillä hanke on mitä todellisin, ja Hanhikivenniemen todellisuus synkeä.
Voimala ei kuitenkaan ole vielä pystyssä, ja pitkälle päässeitä ydinvoimahankkeita on maailmassa pysäytetty ennenkin. Fennovoima-kritiikki ei siis töiden etenemisestä huolimatta ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Hanketta voi – ja tuleekin – arvostella ja vastustaa monenlaisin argumentein. Tässä artikkelissa tyypittelen näitä argumentteja kolmelle tasolle: ensimmäiset liittyvät hankkeeseen itseensä, toiset ydinvoimaan energiantuotantomuotona yleensä ja kolmannet ydinvoiman taustalla vaikuttavaan yhteiskunnalliseen visioon.
Hämärän rajamailla
Vuonna 2007 alkunsa saaneessa Fennovoima-hankkeessa on vuosien varrella nähty monenlaisia käänteitä: toimitusjohtajan potkut ja osakkaiden joukkopako 2012 [1] sekä Rosatomin yllättävä mukaantulo seuraavana vuonna olivat vasta alkusoittoa.
Jo vuoden 2010 periaatepäätöshakemuksessa Fennovoima väitti valheellisesti hallitsevansa ydinvoimalan rakentamiseen tarvittavia maa-alueita kaikissa silloin pöydällä olleissa sijoitusvaihtoehdoissa. Tästä väitteestä ja tyhjistä lupauksista [2] huolimatta paikalliset piti häätää mökeistään jo ennen pakkolunastusluvan lainvoimaisuutta [3].
Lupien lainvoimaisuutta ei ole muutenkaan juuri jaksettu odotella. Surullinen esimerkki nähtiin keväällä 2015, kun Fennovoima aloitti hakkuut Hanhikivenniemellä jo ennen maisematyöluvan lainvoimaisuutta. Stora Enso kieltäytyi luvattomuuden nojalla yhteistyöstä, mutta L&T Biowatti teki työtä käskettyä [4] ja joutui itsekin heti protestoinnin kohteeksi [5]. Viime kädessä eniten kertoo ehkä se, että valmistelevia töitä paahdetaan kuin viimeistä päivää, vaikkei koko projektilla tule olemaan rakentamislupaa vielä vuosiin.
Fennovoima ei tietenkään ole tarinan ainoa kikkailija. Keväällä 2012 silloinen työ- ja elinkeinoministeriö Jan Vapaavuori solmi kyseenalaisen yhteistyösopimuksen Rosatomin kanssa [6]. Kesän 2015 Migrit-fiaskossa samaa salkkua hallinnoiva Olli Rehn antoi omine lupineen periaatepäätösluvan ehdoille aiheetonta lisäaikaa. Siitäkään huolimatta kysymys omistuspohjan kotimaisuusasteesta ei ole kirjoitushetkellä edelleenkään selvä. Koko kroatialaisen Migritin mukaantulo oli naurettavan läpinäkyvä yritys kierrättää venäläistä rahaa hankkeeseen EU:n kautta, jotta vaatimus kotimaisuusasteesta täyttyisi. Niin kutsutun Mankala-vastuun ja sen mukana taloudellisen riskin sälyttäminen hankkeessa mukana oleville kunnille on vielä oma, hyytävä lukunsa [7].
Hataralla pohjalla
Vaikka kaikki tämä menisi sinänsä sääntöjen mukaan, olisi Fennovoiman hankkeen tarpeellisuutta silti vaikea perustella. Kumppanuus Rosatomin kanssa on paitsi entistä syvempää sitoutumista Putinin hallintoon, myös suoraa ydinteknologiayhteistyötä ydinasevalmistajan kanssa. Puheet energiaomavaraisuuden kasvattamisesta tuntuvat nurinkurisilta, kun voimalan polttoaine sitouduttaisiin ostamaan Rosatomilta. Yhtä hämmentävältä kuulostaa uuden ydinvoimalan pitäminen energiantuotannon hajauttamisena, kuten Fennovoima asiaa markkinoi [8].
Teknisellä puolella voimalassa on montakin arveluttavaa piirrettä. Kyseistä reaktorityyppiä ei ole testattu toimivaksi missään, ja reaktorin edeltäjä Intian Kudankulamissa on kompuroinut teknisten vaikeuksien takia koko tähänastisen olemassaolonsa ajan [9]. Olkiluoto 3:n vastaavanlaisesta asetelmasta ei näemmä ole juurikaan opittu mitään. Rosatomin 2000-luvulla aloittamien rakennusprojektien viivästykset, työmaaonnettomuudet ja alasajot [10] eivät vala uskoa projektien turvalliseen ja ennustettavaan sujumiseen Pyhäjoellakaan.
Hanhikivenniemen soveltuvuutta ydinvoimalan sijoituspaikaksi on myös vaikea ottaa todesta. Vetistä maaperää joudutaan kohottamaan useita metrejä vakauden turvaamiseksi. Kalliopohjainen ranta on puolestaan liian matala, joten sitä pitää räjäyttää syvemmäksi pitkältä matkalta. Luontoarvoiltaan ainutlaatuinen niemi edustaa EU:n erityisessä tarkkailussa olevaa erittäin harvinaista maankohoamisrannikkoluontotyyppiä lukuisine suojeltuine lajeineen. Itse Hanhikivi, historiallinen muistomerkki, ei tunnu tämän kaiken keskellä enää juuri miltään.
Ydinvoiman ikuisuuskysymykset
Tämän nimenomaisen hankkeen epäkohtien jälkeen jää käteen edelleen kysymys, onko ydinvoiman rakentamisessa muutenkaan tänä päivänä mieltä. Tässä muutama argumentti tähän suureen kysymykseen.
Jotkut pitävät ydinvoimaa vähintäänkin siirtymäkauden ratkaisuna ilmastonmuutoksen torjunnassa. Rakentaminen on kuitenkin liian hidasta, jotta se auttaisi tarvittavien nopeiden päästövähennysten saavuttamisessa. Lisäksi ydinvoiman koko tuotantoketjun huomioiminen hälventää harhakuvat sen väitetystä päästöttömyydestä [11]. Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi ketjussa syntyy suuria määriä sekä radioaktiivisia että kemiallisesti myrkyllisiä päästöjä. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei mikään muukaan energiantuotanto tietenkään ole tosiasiallisesti päästötöntä tai muuten ongelmatonta.[12]
Ydinjätteen pitkäikäisyys on oma pulmansa. On naiivia ja ylimielistä ajatella, että ihmiskunta olisi juuri nyt jotenkin kypsä hautaamaan vaaralliset jätteemme pitävästi kallioperään vähintään kymmeniksituhansiksi vuosiksi, kun turvallisuuden ennustaminen tuhannenkin vuoden päähän on käytännössä mahdotonta. Muutenkin ajatus ydinturvallisuuudesta perustuu vakaisiin ympäristö- ja yhteiskunnallisiin olosuhteisiin, joista ei ole takeita edes tämän vuosisadan loppupuolelle.
Suomalaisessa keskustelussa harvemmin tuodaan esiin ”rauhanomaisen” ydinvoiman kytköstä ydinaseiden tuotantoon. Mitkä tahansa suuret satsaukset ydinteknologiaan pitävät ovia auki myös ydinaseiden kehittämiselle, ja globaali tuotantoketju kytkee Suomen tähän toimintaan muutenkin kuin vain Rosatom-yhteistyön kautta.
Visio voimalan takana
Ydinvoimala on aina kansallinen projekti, jossa ylhäältäpäin hallittu, asiantuntijavetoinen ja keskitetty ratkaisu vie kansakuntaa kohti teknokraattista edistystä ja sen omaa parasta, riippumatta siitä, mitä kansalaiset itse asiasta ajattelevat. Valta ja pääoma keskitetään harvojen käsiin ja pienelle alueelle.
Talouskasvun, kilpailukyvyn ja kulutuskarkeloiden turvaaminen saavat vauhtia energiaintensiiviselle teollisuudelle luvatusta ”halvasta” perussähköstä. Samalla voimistuvat ympäristötuhot ja eriarvoistuminen niin meillä kuin muuallakin. Atomi-Suomessa ei juuri kysytä, tarvitsemmeko todella tällaisia määriä energiaa tai kenelle päätäntävalta asiassa oikeastaan kuuluu, eikä pieni eliitti luovu vallastaan helpolla.
Ydinvoimalla on myös taipumusta vahvistaa ns. teknologista lukkiutumista. Siihen panostaminen hidastaakin huomattavasti uusiutuvien nousemista energiantuotannon keskiöön, kun suuret investoinnit ja suunnaton määrä viranomaistyötä ohjataan yksittäisiin jättiprojekteihin. Lisäksi kansallisena kertomuksena ydinvoima ruokkii itse itseään, kun yhteiskunta osaltaan sopeutuu sentyyppiseen energian tarjontaan ja jatkuvuuden turvaamiseen.
Fennovoiman hanke on siis kaiken tämän valossa paitsi kyseenalaisesti hoidettu, myös sellaisenaan huono idea ja vieläpä arveluttavan yhteiskunnallisen ja teknologisen kehityksen tukipylväs. Jopa ydinvoiman kannattajan täytyy kulkea laput silmillä voidakseen seistä tämän projektin takana. Fennovoiman vastainen liike toivottaa uudet toimijat, ideat ja resurssit tervetulleiksi, jotta pääsisimme pian eroon tästä vastuuttomasta voimalahankkeesta.
Lisätietoa toimintamahdollisuuksista ja tilanteen etenemisestä saa mm. Maan ystävien ydinvoimatoimintaryhmältä, ks. maanystavat.fi ja parempaavirtaa.com.
Angi Mauranen
Lähteet:
1] Kaatuuko Fennovoima tähän? Suuromistaja E.ON vetäytyy. Yle Uutiset 24.10.2012
2] Tiedote: Pyhäjokisten ääni ohitettiin Fennovoima-hankkeessa. Maan ystävät 24.3.2015.
3] Pakkolunastukset Pyhäjoella etenevät – Hanhikiven mökeissä ei ensi kesää nähdä. Yle Uutiset 19.5.2015.
4] Hakkuut jatkuvat Fennovoiman rakennustyömaalla – lupa ei vielä lainvoimainen. Yle Uutiset 21.4.2015.
5] Isku L&T Biowattia vastaan 23.4.2015. Takku 23.4.2015.
6] Yhteistyösopimus tarjosi Rosatomille erityisaseman Suomessa. Helsingin Sanomat 27.9.2014.
7] Ks. esim. Fennovoima – Vaikutukset kunnille. Greenpeace Suomi 2015.
8] http://www.fennovoima.fi/fennovoima/ydinvoima/sahkontuotannon-hajauttaminen
9] VT Padmanabhan & Joseph Makolil: India’s Koodankulam Nuclear Reactor Trips Again. Countercurrents.org 10.5.2015.
10] http://www.slideshare.net/AndreyOzharovsky/what-is-rosatom
11] Ks. esim. Nuclear Power: Only Problems. No Solutions. Friends of the Earth Europe 2007.
12] Ks. esim. Olli Tammilehto: Kylmä suihku – ilmastokatastrofin torjunta ja nopea yhteiskunnallinen muutos. Into Kustannus 2012.
Helsingin Rauhanasemalla keskustellaan maanantaina 5.10. ydinaseiden ja -voimalaonnettomuuksien terveysvaikutuksista kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa. Rauhanjärjestöjen järjestämässä tapahtumassa teemaa alustavat Fukushimassa toimiva lääkäri Osamu Saito sekä Hiroshiman selviytyjä Reiko Yamada.
Säteilybiologiaan erikoistuneella fukushimalaissyntyisellä Saitolla on taustalla 30 vuoden ura Hiroshiman uhrien hoitamisessa. Hän on myös tutkinut Tšernobylin onnettomuuden uhrien tilannetta 90-luvulla Liettuassa ja Valko-Venäjällä. Tällä hetkellä hän toimii Fukushiman kaupungin neuvoa-antavassa toimikunnassa tarjoten asiantuntijatietoa säteilystä.
Hiroshiman pommituksen 11-vuotiaana kokenut Yamada on toiminut vuosikymmeniä vastuutehtävissä atomipommeista selviytyneiden, hibakushien, järjestöissä. Hän on kiertänyt kertomassa omista kokemuksistaan useissa maissa sekä edustanut hibakusheja YK:n ydinsulkusopimuksen valmistelukomitean kokouksessa.
Rauhanaseman yleisötilaisuuden lisäksi Saito ja Yamada vierailevat Säteilyturvakeskuksessa (STUK). Tiistaina 6.10. järjestettävään tapaamiseen osallistuvat STUK:ista johtajat Tarja K. Ikäheimonen ja Risto Paltemaa sekä laboratorionjohtaja Maarit Muikku ja tiedottaja Leena Hietanen.
Järjestäjät: Rauhanliitto, Naiset rauhan puolesta, Maan ystävät
Hiroshimasta Fukushimaan – ydinaseen ja ydinvoiman japanilainen näkökulma! -yleisötilaisuus Rauhanasemalla (Veturitori 3) maanantaina 5.10. klo 18 alkaen
Tapahtuma Facebookissa.
Tiedote tapahtumasta Rauhanliiton sivuilla.